Sen verran luontoäiti osasi kuitenkin antaa myöten juuri sillä hetkellä, kun meille saapui vieraita kaukaa Suomesta. Edes muutaman päivän ajan oli oikein pirtsakka keli, vaikka muutama isompi pilvenhattara yritti meitä uhkailla.
Ne hattarat onnistuivat uhkailuissaan sitten sen jälkeen, kun vieraat oli saateltu juna-asemalle kohti kotimatkaa.
Olen aivan varma, että nämä sateet ovat minun syytäni! Mitäs menin muutama viikko takaperin hihkumaan suomalaisille perheenjäsenilleni ja tuttavilleni, kuinka sitä onkaan jo voitu ottaa aurinkoa takapihan nurmikolla bikinit päällä.
Ei tullut koputettua puuta. Oppiipahan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti